Welcome to Africa

Yksi elämäni parhaimmista päivistä. 

Sunnuntaina tehtiin Riikan ja Tarun kanssa päiväretki Pilanesbergin kansallispuistoon. Lähtö oli aamulla 6.45 ja takaisin kotona olin illalla noin 21.00. Matka Pilanesbergiin kesti 1.5h ja meillä oli ihan loistava autokuski! Matka meni vitsejä ja laulua kuunnellessa :D. Ajotapa oli ajoittain hiukan pelottava mutta kun kaikki muutkin ajaa kuin hullut niin taitaa turvallisinta olla ajaa kuin hullu muiden mukana. Meillä oli Pilanesbergissä varattu kaksi safariajoa. Ensimmäinen aamupäivällä ja toinen lounaan jälkeen iltapäivällä. Molemmat ajelut oli safariautoissa oppaan kanssa joka tiesi eläimistä ja puistosta. Voin ehdottomasti suositella safariautoa ja oppaan käyttämistä, puistosta jää paljon kokematta jos menee omalla autolla. Safariauto on avoin ja paljon korkeammalla kuin normaalit autot jolloin näet paljon pitemmälle ja enemmän. Lisäksi opas tietää parhaiten mistä eläimet löytää minkäkinlaisella säällä sekä oppaat osaavat ”lukea” eläimiä ja arvella siitä mitä muita voi olla lähistöllä. Mekin oltaisiin paljon eläimiä missattu ellei opas olisi osannut jäädä niitä odottelemaan. Ja onhan se mukava kun on joku jolta voisi kysellä kaikki mieleen tulevat hölmöt kysymykset  :)

Ensimmäinen safariajo kesti noin kolme tuntia ja toinen ajo kesti melkein neljä tuntia. Välissä oli lounas seisovasta pöydästä ja sitten taas jatkettiin. Nuo ajot meni ihan yhdessä hujauksessa. Kertaakaan ei tarvinut kelloa vilkuilla! Välissä hiukan harmitti että minulla on vain tuo huono pokkari. Ensi kerraksi täytyy varmaan ostaa kunnon kamera. Toinen asia mikä alkuun harmitti mutta myöhemmin paljastuikin positiiviseksi asiaksi, oli todella kylmä ja hiukan sateinen sää. En ollut ollenkaan osannut varautua että täällä voi olla pilvistä ja sateistakin (Etelä-Afrikka = aurinkoa) ja olin tietysti täysin kesävaatteissa. Onneksi meidän seuraan liittyi hollantilainen mies joka lähti Pilanesbergistä suoraan lentokentälle joten hänellä oli matkalaukku mukana! Minä ja Taru saatiin onneksi häneltä lainaan vaatteita ajojen ajaksi. Oltiin varmastikin aika huvittava näky :D. Viileä ilma oli kuitenkin loppujen lopuksi aivan loistava eläinten näkemisen kannalta. Kissaeläimiä ei tästä huolimatta nähty ollenkaan mikä on käsittääkseni aika yleistä. Minun lempieläimiä eli seeproja ja kirahveja nähtiin todella paljon ja nyt olenkin haaveillut omasta lemmikkiseeprasta (en ihan tosissani mutta kyllä niitä monilla täällä on...) :). Vähän harvinaisemmista eläimistä nähtiin sarvikuonoja (jotka ylittivät tien ihan meidän auton edestä!), elefantteja (nämä myös tulivat ihan auton viereen) ja virtahepo. Lisäksi nähtiin paljon antilooppeja, apinoita ja muita ”tavallisempia” eläimiä. Puisto on todella iso ja siellä on suuria alueita missä ei ole teitä eikä sinne saa ihmiset mennä. Kaikki eläimet puistossa ovat niitä joita siinä on asunut kun alue on rajattu eli mitään eläintä ei ole sinne tuotu. Eläinten määrää ja puistoa valvotaan vuosittaisilla helikopteriajoilla mutta muuten eläimet saavat rauhassa olla kuten niille on luonnollista, saalistaa toisiaan, elää ja lisääntyä. Joinain vuosina joku laji menestyy paremmin ja joskus huonommin. Näitä tietoja ainoastaan kerätään eikä eläinten lisääntymiseen yritetä mitenkään vaikuttaa.  

Jokainen sekuntti siellä Afrikan luonnon ympäröimänä oli aivan upea mutta yksi hetki jäi mieleen muiden yli. Iltapäiväajon loppupuolella mentiin alueella sijaitsevan järven lähelle katsomaan kun virtahepo käppäili siellä rannalla. Pysähdyttiin siihen ja oli aivan rauhallista. Jostain kuului välissä lintujen ääniä tai tuulen huminaa mutta muuten ei mitään. Aurinko paistoi järven pintaan ja kirahvit rauhassa käveli vähän matkan päässä. Koko se hetki tuntui ihan utopialta. Aivan uskomatonta että maailmassa voi olla jotain niin hienoa. Ja miten pelkkä katseleminen ja kuunteleminen voi saada ihmisen tuntemaan olevansa niin elossa ja niin onnellinen siinä hetkessä. Harvoin elämässä olen kokenut tuollaisia täydellisiä onnellisuuden hetkiä. Aivan mahtavaa.  

Ja sitten niitä eläinkuvia :)