Viikko ja viikonloppu on mennyt jälleen todella rauhallisissa tunnelmissa. Töissä meni viikko mikroskoopilla, istuin päivät konfokaalilla ja elektonimikroskoopilla vuorotellen. Vihdoinkin tuntuu että työhommat alkavat luistamaan ja ensimmäisiä aika mielenkiintoisia tuloksiakin tällä viikolla sain! Suurin osa tarvitsemistani reagensseista on vieläkin tulematta enkä kuitenkaan voi vielä sanoa että täydellä teholla pystyy töitä tekemään. Olin mielessäni varannut tämän ja edellisen viikonlopun sekä koko pääsiäisen työskentelyyn mutta ei minulla yksinkertaisesti ole niin paljoa töitä että voisin niitä tehdä! Enpä ole ennen tällaiseen tilanteeseen törmännyt.. Mikroskooppikeskukseeen en ole vieläkään saanut kulkulupaa jotta voisin käydä siellä itsenäisesti kuvaamassa viikonloppuisin. Elektronimikroskooppiin minun ei anneta edes itse vaihtaa näytettä (ei kyllä kenekään muunkaan)! Seuraavalla kolmen kuukauden pätkällä aion heti ensimmäisenä vaatia kunnon oikeuksia mikroskooppeihin, jos he eivät usko että osaan laitteita käyttää niin voin käydä vaikka koulutuksen. Mutta se on ensi kerran taisteluita, nyt ajatukset ovat pitkälti jo siirtyneet suunnittelemaan Suomen tutkimuskuvioita.
Pääsiäsien jälkeen lähdemme Tarun ja Riikan kanssa Krugerin kansallispuistoon jolloinka ensi viikko on minun viimeinen työviikko täällä! Ensi viikon perjantai on vapaa ja torstaina on vain puolikas työpäivä kun lähdemme työporukalla syömään myöhäisen lounaan ja istuskelemaan iltaa yhdessä. Ihan kiva päästä työporukalla rauhassa juttelemaan kun ei siinä töiden ohessa tule loppujen lopuksi kauheasti ihmisiin henkilökohtaisesti tutustuttua.
Eilen matkustin ensimmäistä kertaa paikallisella lähijunalla, Gautrainilla. Gautrain sekä sen asemat ovat hyvin eurooppalaisen oloisia, näkjöisiä ja eurooppalaisesti toimivia (eli oikeasti toimivia ja loppuun asti ajateltuja :D ). Kuulin että suomalaisetkin ovat olleet täällä rakentemassa ja suunnitetelemassa Gautrain-verkostoa. MInä ja Taru käytiin junalla Rosebankissa, mikä on lähinnä pahamaineista Johannesburgin keskustaa mitä olen ikinä ollut! Alkuun hiukan pelotti että entä jos siellä sattuu kävelemään hiukan liian pitkälle ja sitten yhtäkkiä huomaakin olevansa keskellä sitä villiä länttä mistä aina keskustelupalstoilla kerrotaan tarinoita.. Näin ei kuitenkaan käynyt eikä alue ollut sitä villiä länttä nähnytkään. Suoraan asemalta katutasoon noustessa meitä oli vastassa kävelykatu (en olisi ikinä uskonut törmääväni moiseen täällä autojen paratiisissa!) jonka varrella oli kahviloita, ravintoloita, baareja, kauppoja ym. sekä kaksi ihan mammuttimaista ostoskeskusta. Paikka oli aivan ihana! Yhtään roskaa ei näkynyt missään, katukivetkin oikein kiilsivät. Kadun reunoilla oli penkkejä puiden varjossa ihania suihkulähteitä ja istutuksia. Sillä hetkellä ymmärsi kuinka ikävä onkaan ollut myös kaikkea tälläista "eurooppalaista/lansimäistä".
Myös ihmisistä huomasi että kyseessä on hiukan kansainvälisempi paikka kuin meidän oma tuttu ja turvallinen (tällä hetkellä ihan tuppukylältä tuntuva..) Hatfield. Esimerkiksi tummaihoiset miehet saattoivat ihan avoimesti vilkuilla, hymyillä ja flirttailla valkoihoisille naisille. Täällä meilläpäin tummaihoiset miehet eivät katsokaa valkoihoista naista siinä mielessä. Täällä apartheid-historian huomaa melkein kaikessa, Johannesburgissa päin taas suhtautuminen on länsimaisempaa, sivistyneempää. En ollut itse edes huomannut kuinka vahvasti vanhat asenteet ovat edelleen esillä Hatfieldissä ennenkuin katselin ihmisiä Rosebankissa. Eikä ole tarkoitus puhua pahaa Hatfieldistä, tämä on ihan mukava paikka asua mutta on jännittävä nähdä tämä nyt ihan eri kontrastissa. Nyt kun katson ikkunasta näkyviä hiekkakävelyteitä, minusta tuntuu kuin asuisin maalla ja kävin juuri reissun kaupungissa. Ei se silti tarkoita että maalle ei olisi mukava palata :)
Ikävä kyllä Rosebankista en huomannut ottaa yhtään kuvia mutta tässä on kuva Tarusta Gautrainissa:
Rosebankin reissu oli muutenkin erittäin onnistunut sillä löysin sieltä iltapuvun jota lähdinkin sinne ostamaan. Ensi sunnuntaina voin käydä hakemassa sen ja samalla yritän muistaa ottaa myös kuvia ja lisätä ne tänne :)
Tänään on vuorossa rento sunnuntaipäivä. Aamupäivällä menen käymään joogassa jonka jälkeen käydään Brooklyn Mallilla istuskelemassa ja syömässä. Sitten loppupäivän aion lueskella ja makoilla sohvalla. Pikkuhiljaa pitäis jo alkaa miettimään onko kaikki tuliaiset tullut ostettua, mitä pakkaa mukaan (ts mitä mahtuu mukaan!) ja mitä jättää tänne odottamaan ensi reissua mutta ne saavat olla ensi viikon murheita!
Hyvää sunnuntaita kaikille :)
Pääsiäsien jälkeen lähdemme Tarun ja Riikan kanssa Krugerin kansallispuistoon jolloinka ensi viikko on minun viimeinen työviikko täällä! Ensi viikon perjantai on vapaa ja torstaina on vain puolikas työpäivä kun lähdemme työporukalla syömään myöhäisen lounaan ja istuskelemaan iltaa yhdessä. Ihan kiva päästä työporukalla rauhassa juttelemaan kun ei siinä töiden ohessa tule loppujen lopuksi kauheasti ihmisiin henkilökohtaisesti tutustuttua.
Eilen matkustin ensimmäistä kertaa paikallisella lähijunalla, Gautrainilla. Gautrain sekä sen asemat ovat hyvin eurooppalaisen oloisia, näkjöisiä ja eurooppalaisesti toimivia (eli oikeasti toimivia ja loppuun asti ajateltuja :D ). Kuulin että suomalaisetkin ovat olleet täällä rakentemassa ja suunnitetelemassa Gautrain-verkostoa. MInä ja Taru käytiin junalla Rosebankissa, mikä on lähinnä pahamaineista Johannesburgin keskustaa mitä olen ikinä ollut! Alkuun hiukan pelotti että entä jos siellä sattuu kävelemään hiukan liian pitkälle ja sitten yhtäkkiä huomaakin olevansa keskellä sitä villiä länttä mistä aina keskustelupalstoilla kerrotaan tarinoita.. Näin ei kuitenkaan käynyt eikä alue ollut sitä villiä länttä nähnytkään. Suoraan asemalta katutasoon noustessa meitä oli vastassa kävelykatu (en olisi ikinä uskonut törmääväni moiseen täällä autojen paratiisissa!) jonka varrella oli kahviloita, ravintoloita, baareja, kauppoja ym. sekä kaksi ihan mammuttimaista ostoskeskusta. Paikka oli aivan ihana! Yhtään roskaa ei näkynyt missään, katukivetkin oikein kiilsivät. Kadun reunoilla oli penkkejä puiden varjossa ihania suihkulähteitä ja istutuksia. Sillä hetkellä ymmärsi kuinka ikävä onkaan ollut myös kaikkea tälläista "eurooppalaista/lansimäistä".
Myös ihmisistä huomasi että kyseessä on hiukan kansainvälisempi paikka kuin meidän oma tuttu ja turvallinen (tällä hetkellä ihan tuppukylältä tuntuva..) Hatfield. Esimerkiksi tummaihoiset miehet saattoivat ihan avoimesti vilkuilla, hymyillä ja flirttailla valkoihoisille naisille. Täällä meilläpäin tummaihoiset miehet eivät katsokaa valkoihoista naista siinä mielessä. Täällä apartheid-historian huomaa melkein kaikessa, Johannesburgissa päin taas suhtautuminen on länsimaisempaa, sivistyneempää. En ollut itse edes huomannut kuinka vahvasti vanhat asenteet ovat edelleen esillä Hatfieldissä ennenkuin katselin ihmisiä Rosebankissa. Eikä ole tarkoitus puhua pahaa Hatfieldistä, tämä on ihan mukava paikka asua mutta on jännittävä nähdä tämä nyt ihan eri kontrastissa. Nyt kun katson ikkunasta näkyviä hiekkakävelyteitä, minusta tuntuu kuin asuisin maalla ja kävin juuri reissun kaupungissa. Ei se silti tarkoita että maalle ei olisi mukava palata :)
Ikävä kyllä Rosebankista en huomannut ottaa yhtään kuvia mutta tässä on kuva Tarusta Gautrainissa:
Rosebankin reissu oli muutenkin erittäin onnistunut sillä löysin sieltä iltapuvun jota lähdinkin sinne ostamaan. Ensi sunnuntaina voin käydä hakemassa sen ja samalla yritän muistaa ottaa myös kuvia ja lisätä ne tänne :)
Tänään on vuorossa rento sunnuntaipäivä. Aamupäivällä menen käymään joogassa jonka jälkeen käydään Brooklyn Mallilla istuskelemassa ja syömässä. Sitten loppupäivän aion lueskella ja makoilla sohvalla. Pikkuhiljaa pitäis jo alkaa miettimään onko kaikki tuliaiset tullut ostettua, mitä pakkaa mukaan (ts mitä mahtuu mukaan!) ja mitä jättää tänne odottamaan ensi reissua mutta ne saavat olla ensi viikon murheita!
Hyvää sunnuntaita kaikille :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti