Tällä viikolla on ilmassa ollut jo syksyn merkkejä ja lämpötila
pikkuhiljaa tippuu alemmas ja alemmas. Se on jotenkin hullua kun ulkona
on yli 25 astetta ja se on omasta mielestä kylmää ja syksyistä.
En ole varma onko se sopeutumisesta johtuvaa vai onko ilmankosteus (tai
joku muu?) niin erilainen että tämä tuntuu jo viileältä. Tällä
viikollla olen joka päivä ollut pitkät farkut jalassa ja pitkähiainen
päällä. Urhoollisesti olen kuitenkin jatkanut sandaaleissa sillä sukkien
jalkaan laittaminen tuntuisi aivan liian kauhealta, silloin viimeistään
myöntäisi että talvi on tulossa. Ilman lisäksi syksyn näkee myös puista
joista alkaa olla jo lehdet tippuneet/tippumassa.
Aika moni ihminen on kysellyt millainen lämpötila täällä on talvella tai syksyllä. Nyt ollaan siis jo pitkällä syksyssä ja lämpötila on tämä:
Jos ihmettelette miksi käytän forecan ennustuksia enkä paikallisia, niin syy on yksinkertaisesti siinä että paikalliset on melkein aina väärässä ja foreca on melkein aina oikeassa. Kyllä me suomalaiset osataan :D. Talvesta en tietysti osaa vielä sanoa mutta sen ainakin tiedän että yölämpötila tippuu talvella melkein nollaan. Joten asunnot jotka on rakennettu kesäoloihin, ovat jäätäviä! Talvea kuitenkin kestää vain se 1-2 kk vuodesta joten kai se olisi liikaa vaivaa eristää ja tehdä talot talviasuttaviksi.
Torstain ja perjantain projekti (töiden lisäksi, teen minä oikeasti töitäkin! :D) oli kortin lähettäminen mummolle Rovaniemelle. Torstaina kortin hankittua ja kirjoitettua lähdin ostamaan postimerkkejä lähiostarin kirjakaupasta. Kuulin että postimerkkejä myydään vain posteista jotka (luonnollisesti) menevät jo neljältä kiinni. Kellon ollessa jo kuusi, siirsin kortin lähettämisen seuraavalla päivälle. Perjantaina sitten ruokatunnilla menin postiin jossa oli 22 ihmistä jonossa ennen minua ja vain kaksi kassaa oli palvelemassa. Ei se mitään, samanlaisia ja pitempiäkin jonoja on Jyväskylän keskustan postissa joka päivä. Tässä jonottaessani minulle kuitenkin valkeni että täällä postissa hoidetaan kaikki asiat! Monilla oli suuri laukullinen laskuja jotka maksettiin siinä tiskillä, jotkut uusivat/maksoivat/hakivat ajokorttejaan, toiset hakivat leimoja todistuksiinsa ja osasta asioista en edes oikein päässyt kärryille. Jokatapauksessa, kaikilla oli kauhea kasa papereita ja paljon asioita toimitettavana luukulla. Lisäksi kaikki pakettikortit ym. paperit ja todistukset kirjoitettiin siinä luukulla muiden odottaessa. Mielestäni kaikki paperit ja lomakkeet olisi voinut jokainen kirjoittaa etukäteen ennen jonotusta mutta jouduin taas muistuttamaan itseäni että nyt ei olla Suomessa vaan ollaan Afrikassa. En ole varma kauan siellä postissa yhteensä jonotin mutta perjantain ruokatuntini kesti yhteensä 3 tuntia! Vihdoin sain korttini lähtemään mutta ikäväkseni huomasin että se lähtikin kirjattuna kirjeenä joten mummon täytyy nyt käydä hakemassa se postista. No ehkäpä sieltä Rovaniemelta joku voisi mummoa käyttää postissa? Kortin pitäisi olla perillä 2 viikon kuluttua mutta uskoisin että vähintään 3 viikkoa kannattaa varata :D
Tämä viikko on ollut täynnä erilaisia kohtaamisia ihmisten kanssa sillä viikon alussa päätin että annan rahaa kaikille jotka sitä pyytävät. Ennen en ole rahaa antanut sillä a) kukaan muukaan ei anna niin en ole jotenkin edes ajatellut sitä vaihtoehtona b) kodittomia ja tarvitsevia on niin paljon että se ei ole tuntunut auttavan mitään eikä se pitkällä tähtäimellä ole mikään ratkaisu ongelmiin. Nyt kuitenkin ymmärsin että kyllä se kuitenkin auttaa sen yhden ihmisen elämässä sinä yhtenä päivänä. Mieleenpainuvin hetki oli kun tiistaina lounastunnilla olin menossa ruokakauppaan ja liikennevaloissa mies tuli pyytämään minulta rahaa jotta voi ostaa pojallensa leipää ja pähkinäsuklaalevitettä. Yleensä sanon "Sorry, I dont have any cash with me" vaikka minulla rahaa olisikin. Näin aloitin vanhasta tottumuksesta tälläkin kertaa mutta sitten nopeasti jatkoin "however I am going to the store right now and I can buy some food for you". Oli todella upeaa nähdä miten miehen ilme kirkastui sillä hän oli jo luullut että tänäänkään ei saa ruokaa. Kaupassa yritin saada häntä ostamaan jotain terveellisempää tai lisäksi banaania ja hedelmiä mutta hän sanoi että nämä riittää. Heti kassan jälkeen mies katosi leivän kanssa ihan kuin se voisi haihtua ilmaan millä hetkellä hyvänsä. Kiitosta en saanut mutta se tuntui jotenkin niin itsestäänselvältä siinä tilanteessa että en edes jäänyt sitä kaipaamaan.
Toinen kohtaaminen oli miehen kanssa joka tuli muka muuten vain juttelemaan minun kanssani ja yritti muka salakavalasti tiedustella missä asun ja tunnenko ketään täältä päin ym.. Kun olin kertonut että olen asunut Etelä-Afrikassa jo vuosia ja asun mieheni kanssa (jota odotan saapuvaksi millä hetkellä tahansa) hän lähti hyvin nopeasti kävelemään. Hetken aikaa olin jo ylpeä minun sujuvasta valehtelusta kunnes keskustelun kuullut vieressäni oleva mies tuli ja sanoi "Hyvin valehdeltu, tuolla tyypillä ei ollut mitkään hyvät mielessä". Eli en siis ollutkaan niin vakuuttava kuin luulin mutta nähtävästi kuitenkin tarpeeksi :D.
Etelä-Afrikan rikollisuus on myös muistutellut itsestään sillä kuulin tänä aamuna että turistibussi oli aseellisesti ryöstetty keskellä päivää ihan tässä lähialueella. Aseelliset miehet olivat kävelleet tielle liikkuvan bussin eteen, ampuneet bussia, tähdänneet kuljettajaa ja bussin pysähtdyttyä osa oli hypännyt autoon ja vaan kerännyt kaikkien arvotavarat. Kukaan matkustajista ei ollut onneksi alkanut sooloilemaan ja kaikki olivat selvinneet hengissä. On jotenkin niin Etelä-Afrikkalaista että tämä tapahtuu keskellä päivää ja ruuhkaisella tiellä eikä se ole mikään este tai edes hidaste.
Laskeskelin juuri että minulla on enää 3 viikkoa jäljellä täällä. Aika on mennyt ihan kauhean nopeasti! Eihän kolme kuukautta mikään pitkä aika olekaan mutta kun se on tuntunut lähinnä parilta viikolta. Onneksi tietää että tänne tulee jo kohta takaisin, välissä käy vain nauttimassa Suomen kesästä :). Pidempiä reissuja meillä ei ole suunniteltuna enää kuin yksi Krugerin kansallispuistoon pääsiäsien jälkeen. Loput viikonloput yritän tehdä töitä, lukea kirjoja ja käydä ratsastelemassa.Nyt siis seuraavien parin viikon ajan blogipäivitykset tulevatkin olemaan juuri näin tylsiä :D
Hyvää viikonloppua kaikille! Ja Emilialle kauheasti onnitteluja väitöksen puolesta, olen täällä ollut ajatuksessa mukana koko päivän :)
Aika moni ihminen on kysellyt millainen lämpötila täällä on talvella tai syksyllä. Nyt ollaan siis jo pitkällä syksyssä ja lämpötila on tämä:
Jos ihmettelette miksi käytän forecan ennustuksia enkä paikallisia, niin syy on yksinkertaisesti siinä että paikalliset on melkein aina väärässä ja foreca on melkein aina oikeassa. Kyllä me suomalaiset osataan :D. Talvesta en tietysti osaa vielä sanoa mutta sen ainakin tiedän että yölämpötila tippuu talvella melkein nollaan. Joten asunnot jotka on rakennettu kesäoloihin, ovat jäätäviä! Talvea kuitenkin kestää vain se 1-2 kk vuodesta joten kai se olisi liikaa vaivaa eristää ja tehdä talot talviasuttaviksi.
Torstain ja perjantain projekti (töiden lisäksi, teen minä oikeasti töitäkin! :D) oli kortin lähettäminen mummolle Rovaniemelle. Torstaina kortin hankittua ja kirjoitettua lähdin ostamaan postimerkkejä lähiostarin kirjakaupasta. Kuulin että postimerkkejä myydään vain posteista jotka (luonnollisesti) menevät jo neljältä kiinni. Kellon ollessa jo kuusi, siirsin kortin lähettämisen seuraavalla päivälle. Perjantaina sitten ruokatunnilla menin postiin jossa oli 22 ihmistä jonossa ennen minua ja vain kaksi kassaa oli palvelemassa. Ei se mitään, samanlaisia ja pitempiäkin jonoja on Jyväskylän keskustan postissa joka päivä. Tässä jonottaessani minulle kuitenkin valkeni että täällä postissa hoidetaan kaikki asiat! Monilla oli suuri laukullinen laskuja jotka maksettiin siinä tiskillä, jotkut uusivat/maksoivat/hakivat ajokorttejaan, toiset hakivat leimoja todistuksiinsa ja osasta asioista en edes oikein päässyt kärryille. Jokatapauksessa, kaikilla oli kauhea kasa papereita ja paljon asioita toimitettavana luukulla. Lisäksi kaikki pakettikortit ym. paperit ja todistukset kirjoitettiin siinä luukulla muiden odottaessa. Mielestäni kaikki paperit ja lomakkeet olisi voinut jokainen kirjoittaa etukäteen ennen jonotusta mutta jouduin taas muistuttamaan itseäni että nyt ei olla Suomessa vaan ollaan Afrikassa. En ole varma kauan siellä postissa yhteensä jonotin mutta perjantain ruokatuntini kesti yhteensä 3 tuntia! Vihdoin sain korttini lähtemään mutta ikäväkseni huomasin että se lähtikin kirjattuna kirjeenä joten mummon täytyy nyt käydä hakemassa se postista. No ehkäpä sieltä Rovaniemelta joku voisi mummoa käyttää postissa? Kortin pitäisi olla perillä 2 viikon kuluttua mutta uskoisin että vähintään 3 viikkoa kannattaa varata :D
Tämä viikko on ollut täynnä erilaisia kohtaamisia ihmisten kanssa sillä viikon alussa päätin että annan rahaa kaikille jotka sitä pyytävät. Ennen en ole rahaa antanut sillä a) kukaan muukaan ei anna niin en ole jotenkin edes ajatellut sitä vaihtoehtona b) kodittomia ja tarvitsevia on niin paljon että se ei ole tuntunut auttavan mitään eikä se pitkällä tähtäimellä ole mikään ratkaisu ongelmiin. Nyt kuitenkin ymmärsin että kyllä se kuitenkin auttaa sen yhden ihmisen elämässä sinä yhtenä päivänä. Mieleenpainuvin hetki oli kun tiistaina lounastunnilla olin menossa ruokakauppaan ja liikennevaloissa mies tuli pyytämään minulta rahaa jotta voi ostaa pojallensa leipää ja pähkinäsuklaalevitettä. Yleensä sanon "Sorry, I dont have any cash with me" vaikka minulla rahaa olisikin. Näin aloitin vanhasta tottumuksesta tälläkin kertaa mutta sitten nopeasti jatkoin "however I am going to the store right now and I can buy some food for you". Oli todella upeaa nähdä miten miehen ilme kirkastui sillä hän oli jo luullut että tänäänkään ei saa ruokaa. Kaupassa yritin saada häntä ostamaan jotain terveellisempää tai lisäksi banaania ja hedelmiä mutta hän sanoi että nämä riittää. Heti kassan jälkeen mies katosi leivän kanssa ihan kuin se voisi haihtua ilmaan millä hetkellä hyvänsä. Kiitosta en saanut mutta se tuntui jotenkin niin itsestäänselvältä siinä tilanteessa että en edes jäänyt sitä kaipaamaan.
Toinen kohtaaminen oli miehen kanssa joka tuli muka muuten vain juttelemaan minun kanssani ja yritti muka salakavalasti tiedustella missä asun ja tunnenko ketään täältä päin ym.. Kun olin kertonut että olen asunut Etelä-Afrikassa jo vuosia ja asun mieheni kanssa (jota odotan saapuvaksi millä hetkellä tahansa) hän lähti hyvin nopeasti kävelemään. Hetken aikaa olin jo ylpeä minun sujuvasta valehtelusta kunnes keskustelun kuullut vieressäni oleva mies tuli ja sanoi "Hyvin valehdeltu, tuolla tyypillä ei ollut mitkään hyvät mielessä". Eli en siis ollutkaan niin vakuuttava kuin luulin mutta nähtävästi kuitenkin tarpeeksi :D.
Etelä-Afrikan rikollisuus on myös muistutellut itsestään sillä kuulin tänä aamuna että turistibussi oli aseellisesti ryöstetty keskellä päivää ihan tässä lähialueella. Aseelliset miehet olivat kävelleet tielle liikkuvan bussin eteen, ampuneet bussia, tähdänneet kuljettajaa ja bussin pysähtdyttyä osa oli hypännyt autoon ja vaan kerännyt kaikkien arvotavarat. Kukaan matkustajista ei ollut onneksi alkanut sooloilemaan ja kaikki olivat selvinneet hengissä. On jotenkin niin Etelä-Afrikkalaista että tämä tapahtuu keskellä päivää ja ruuhkaisella tiellä eikä se ole mikään este tai edes hidaste.
Laskeskelin juuri että minulla on enää 3 viikkoa jäljellä täällä. Aika on mennyt ihan kauhean nopeasti! Eihän kolme kuukautta mikään pitkä aika olekaan mutta kun se on tuntunut lähinnä parilta viikolta. Onneksi tietää että tänne tulee jo kohta takaisin, välissä käy vain nauttimassa Suomen kesästä :). Pidempiä reissuja meillä ei ole suunniteltuna enää kuin yksi Krugerin kansallispuistoon pääsiäsien jälkeen. Loput viikonloput yritän tehdä töitä, lukea kirjoja ja käydä ratsastelemassa.Nyt siis seuraavien parin viikon ajan blogipäivitykset tulevatkin olemaan juuri näin tylsiä :D
Hyvää viikonloppua kaikille! Ja Emilialle kauheasti onnitteluja väitöksen puolesta, olen täällä ollut ajatuksessa mukana koko päivän :)
Moikka Paula! Nyt kun väitös on ohi (kiitos paljon onnitteluista ja hengessä mukana olemisessa!) niin ehdin miekin kommentoida tänne :) Tosi harmi, että et päässyt paikalle, vaikkakin täysin ymmärettävästä syystä ;). Hengissä onneksi ollaan ja Kukuhan oli vastaväittäjänä aivan mainio! Kiitos vielä sinullekin Paula älyttömästi kaikesta näiden yhteisten projektien varrella!
VastaaPoistaTätä sinun blogiasi on kyllä iloa lukea ja voin vaan kuvitella, miten kokemusrikasta siellä voikaan olla... Ikävä kyllä asiassa on sitten noita laitapuoliakin, joten pidähän itsestäsi erityisen hyvä huoli siellä (ja ennenkaikkea nauti ainulaatuisista kokemuksista)! Jos ensi viikolla lottovoitto iskee, niin tulen sinne leijonalapsia silittämään taatusti :D
Onneksi olkoon vielä kerran! On varmaan upea fiilis :). Kiva kuulla että kaikki meni hyvin ja tietysti vielä parempi että olet vielä hengissäkin :D. On ollut kyllä mukava projekti kaikin puolin ja kiva että siitä saatiin vielä kaksi tohtorinarvoakin aikaiseksi :).
PoistaSormet ristissä lottovoitolle ja tervetuloa!